Blogikirjoitusten päivitys jatkuu. 

Vanavettä on jo jäänyt:

Sunnuntaina 19.9. iltapäivällä irrotimme köydet Calhetan marinasta. Aamupäivällä tuotiin puhtaat pyykit laiturille ja kauppaporukka huolehti ostoksista läheisessä Pingo Docessa. Calheta osoittautui oivaksi paikaksi. Itse kävelin loppumattoman mäen ylos kylän keskustaan ja loysin suutarin, joka paikkasi revenneitä ompeleita Dubarryista.

Lento Cadiziin oli budgetluokkassa. Kesto 12 tuntia ja yksi pysähdys Palma de Mallorcalla. Tosin suoraan ei päässyt perille, vaan olin yötä Sevillassa. Ehdin kiertää upean kaupungin loppupäivän aikana.

Katariina irtautui Inkoon laiturista tämän viikon maanantaina. Pitkällisen suunnittelun ja ankaran pohdinnan jälkeen miehistöksi saapui Sakari V. Jämsästä. Seikkailu alkoi jo tulomatkalla, kun soitin junasta Sakarille ja kysyin, oliko hän jo asemalla. Vastaus oli, että kyllä, Jämsän aseman sijasta jo Tampereella.

Katariina laskeutui 11.8. keskiviikkona takaisin Pansion Marinan satama-altaaseen. Saman päivän aamuna Hannu Översti tuli perävetolaitteen kanssa satamaan ja kello 13 vetolaite, moottori ja uusi kauluskumi olivat paikallaan. Ammattimaista toimintaa.

Lauantaina pääsimme "Livin" hinauksessa Memin sululle. "Takkar o pokkar" kovasti ruotsalaisia ystävällisiä purjehtijoita. Hinausta edesauttoi varmaankin myös se, että osasimme toimia köysien päässä ja suluilla siten, ettei Livin tarvinnut poukkoilla miten sattuu. Jaakko hoiteli keulaköysiä ja aina välillä dinghyjohnsonia kalliokiipeilijän...

Sattuipa oiva lainaus löytymään Facebookista. Keskiviikkoiltaan mennessä Katariinan vaihdelaatikon korjausta selvitettäessä tilanne rakentui siten, että huonoista vaihtoehdoista paras olisi se, että palataan takaisin lähtöruutuun.

Suurin piirtein näillä main, missä Katariina nyt hiljalleen keinuu laituriin kiinnitettynä, Daphnen moottorista hajosi osa. (Vika osoittautui olevan kytkimessä.) Hyvin, hyvin suureksi harmiksi myös Katariinan moottori tai tarkemmin sanoen vetolaite sanoi työsopimuksensa irti. Olemme tulleet Göta-kanavaa nyt kahdeksan sulun verran ylös...

Kirjoitan tätä Nynäshamnin tuttuakin tutummassa kuumassa satamassa. (Jossa koronasta ei ole oikeastaan tietoakaan. Meillä kuitenkin ovat passit Kannassa).