Blogikirjoitusten päivitys jatkuu. 

Vanavettä on jo jäänyt:

Jos on Jurmo omassa lajissaan hienoimpia saaria maailman upeimmassa saaristossa (onhan tuo Karibian meren saaristokin kyllä jotain), niin samaan sarjaan kuuluu Seilin saari Nauvon pohjoispuolella. Erikoisen ja jopa dramaattisen historian henki elää yhä saaressa. 1600-luvulta alkaen saari toimi spitaalisten ja mielisairaiden eristettynä hoito- ja...

Katariina odotteli Hangonkylän satamassa miehistöään. Perjantaina 18.6. saavuin Helsingistä mukanani innokas naisisto, serkkuni Ilse ja ystävänsä Elina. Tarkoitus oli purjehtia viikonloppu ja päätyä sitten Paraisten ja Nauvon lautan länsirannan bussipysäkille. Erilaisten logististen järjestelyjen jälkeen naisisto lähtisi sieltä bussilla Turkuun,...

"Te mokomat teitte sen", totesi Sakari V. kun Itämeren legendaarisin purjehdustapahtuma Pihi purjehtija Baltic Challenge oli purjehdittu. Itse Sakari joutui koneongelmien vuoksi jättämään tämän vuoden kisan väliin. (Sakari eli kuitenkin purjehduksen mukana kisaWatsupp-ryhmän viestittelyssä täysillä.)

Veneen lasku tapahtui torstaina 27.5. myrskypäivän jälkeen Pansiossa. Markku oli perinteisesti auttamassa rikauksessa. Puuhaa mastossa oli vielä perjantaillekin. Illalla Sinikka tuli veneelle järjestämään paikkoja purjehduskuntoon. Itsellä näyttää tuo homma olevan vuosi vuodelta hankalampaa ja hitaampaa.

Viime viikolla tein neljä pitkää päivää venehommia Pansion Marinassa. Mikko P. oli ahkeroimassa helatorstaina. Saimme tehtyä kyljille Mirka-käsittelyn. Tosin "kevyt" sellaisen. Ajattelin ensin tekeväni varsinaisen 2000/4000 hiekkapaperihionnan, mutta urakka näytti niin isolta, että päätin unohtaa sen.

Katariina VII ei purjehdi vielä merellä. Vene on tarkoitus laskea vasta tämän kuun lopulla veteen. Pientä kevätkunnostusta on aloitettu. Pressut ja pressuteline purettiin pari viikkoa sitten, koska MP-kuomun mallimestari kävi mittaamassa sprayhoodin ja hakemassa takakaaren. Kaareen hitsataan tartuntakahva takareunaan siten, että se ulottuu myös...

Katariina VII odottelee vielä pressun alla tulevaa purjehduskautta. Samalla kippari odottelee ensimmäistä rokotepiikkiä, joka on ehkä luvassa toukokuun aikana. Jos toisen piikin saaminen kestää pari kolme kuukautta, ollaan jo syksyssä ja edelleen suunnitelmat auki.

Luettuani Henrik Knifin kirjoittaman elämäkerran Göran Schildtistä tulin huomaamaan, että mielikuvani hänestä kirjailijana ja ihmisenä on ollut yksipuolinen. Toivematka, vuoden 1948 purjehdus Tukholmasta Rapallon lahdelle sekä muut Schildtin ikimuistoiset välimeripurjehdukset, ovat oikeastaan se elämä, mitä me tavalliset lukijat hänestä tiedämme:...

"Kun minä vuosikausien näkökulmasta kysyn itseltäni, mikä pääasiassa on johdattanut risteilyjäni Daphnella, mitä olen alusta asti etsinyt ja mitä tänä kesänä tietoisemmin kuin ennen halusin saavuttaa, vastauksena on että aineistoni on 'argonauttinen'. Tarkoitan sillä, että nämä retket ovat minulle olleet vihkimysmatkoja(...) Konkreettinen tuttavuus...

Pakkanen paukkuu nurkissa. Kevääseen on vielä aikaa runsaasti. Nyt voi tutkailla, mitä tapahtuu purjehdusrintamalla matkapurjehtijoiden keskuudessa. Listasin viime keväänä tuonne 'Veneitä maailmalla'-sivulle veneitä ja miehistöjä, jotka kiertävät purjehtien lämpimillä vesillä ja kirjoittavat blogia.